Aamu alkoi kello seitsemän pökerryksellä, sillä olemme tässä heräilleet joka aamu luvattoman aikaisin. Huomenna aiomme lorvia myöhempään. Hotellin aamupalan jälkeen suuntasimme bussi 93:lla länteen kohti Arashiyamaa, joka sijaitsee Kiotoa ympäröivillä vuorilla. Sen sanotaan olevan Higashiyaman jälkeen kaupungin toiseksi suosituin kohde turistikartalla.
Arashiyama sijaitsee sen verran kaukana, että 220 jenin bussimaksu ei ihan riittänytkään. Niille ketkä ovat tänne tulossa täytyy muistuttaa, että joissain busseissa täytyy kyytiin noustessa ottaa pieni lipuke, jossa näkyy numerona alue josta nousi kyytiin. Maksimissaan hinta taitaa nousta 250 jenin pintaan, joten kohtuuttoman edullista edelleenkin. Kiotossa budjettimatkalaisen kannattaa muutenkin pyrkiä matkustamaan busseilla metrojen ja junien sijaan.
Bussi jätti meidän päätepysäkille Tenryi-ji -temppelin eteen. Maistoimme päätepysäkin yhteydessä olevasta kojusta mielenkiintoisen makuisia wasabi- ja seesam-keksejä. Täällä saa paljon kaikenlaisia wasabikeksejä ja -crackersejä, joita jään varmasti kaipaamaan. Mahtaneekohan siitä Helsingin Japani-kaupasta saada vastaavia?
Tien toiselta puolen alkava Tenryi-ji on rakennettu vuonna 1339 hallitsija Go-Daigon huvilaksi. Tuntuu, että suurin osa näistä hienoista temppelialueista on alunperin palvellut aivan toisenlaisia tarpeita kuin hengellisiä. Alueelta löytyy myös kaunis 1400-luvulta oleva Zen-puutarha, jota ehdimme kurkkia vain pääsymaksun takaa. Temppeliin olisi kustantanut 600 jeniä ja puutarhaan 500. Zen-budhhalaisuuden ystäville mainittakoon, että kyseinen Tenryi-ji edustaa Rinzai-koulukunnan temppeleitä.
Toisena kohteenamme oli Tenryi-ji:n takaa löytyvä bambumetsikkö. Sinne löytää kiertämällä temppelin pohjoispuolelle. Metsikkö tarjoaa rauhallisen hiljentymispaikan kiireisimmiltä kaduilta, tosin hiljentymistä hieman häiritsee kapean polun läpi kulkevat taksikyydit. Polku johtaa myöhemmin suoraan vuorille ja sen varrelta löytyy useita taksien suosimmia huviloita. Bambumetsän siimeksestä bongasimme myös vanhan zen-munkin näköisen sedän, joka kauppasi itse tekemiään tauluja ja postikortteja. Sen verran ystävällinen setä oli, ettemme voineet olla ostamatta 100 jenin kortteja pari kappaletta. Keräsimme karmapisteitä 1,2 euron edestä. Haahuilimme tovin korkeiden ja tiheiden bambujen keskellä ja poistuimme takaisin paahteisen kadun vilinään. Leffafriikeille mainittakoon, että tässä nimenomaisessa bambumetsikössä kuvattiin elokuvan Hiipivä tiikeri, piiloitettu lohikäärme bambumetsäkohtaukset. Ihmettelen suuresti, miten kuvausryhmä saatiin ahdettua bambujen sekaan.
Kadulta koetimme pessimistisinä löytää jälleen kasvisruokaravintolaa. Iloksemme alueella oli paljon Zen-temppeleiden Shojin Ryori -kasvisaterioita tarjoavia paikkoja, mutta suruksemme ne halusivat meiltä vähintään 18-20 euroa laaki. Löysimme kuitenkin pienen ja tehokkaasti ilmastoidun kahvilan, jossa meille tehtiin ihan passeli tofu-spagetti -ateria. Bussilla takaisin hotellille odottelemaan olympialaisten avajaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti