6.päivä: Harajuku ja Akihabara

Tänään päätimme käydä uudestaan Harajukussa, sillä Netalle oli jäänyt joitain kauppoja vielä läpikäymättä. Lisäksi sunnuntaisin Harajukuun kerääntyy paikallinen cosplay-nuoriso esittelemään vaateparsiaan. Mikäli ei ole tullut vielä kerrottua niin alueena Harajuku sijaitsee Shinjukun ja Shibuyan välissä. Sen päänähtävyydet ovat suuri Yoyogi-puisto, jossa sijaitsee myös Meiji-shintotemppeli, sekä tietysti lukuisat vaatekaupat. Suurin osa vaatekaupoista sijaitsee kahdella pääkadulla, Omotesandolla ja Takeshita-dorilla. Jonkin verran liikkeitä löytyy myös alueen jälkeen tulevalta Harajuku-dorilta. Alueella tungeksii päiväsaikaan hieman liikaakin ihmisiä, joten mikäli haluaa kiertää kadulla rauhassa, kannattaa välttää vähintään sunnuntaipäiviä sekä myöhäisiä iltapäiviä.



Odottelin urheasti sen aikaa kun Netta kiersi kaipaamaansa liikkeet läpi. Sain samalla napsittua muutamia salaotoksia paikallisten pukeutumiskulttuurista. Söimme lounaat Takeshita-dorin varrella olevassa kahvilassa. Kadulta löytyy muuten runsaasti myös kahviloita ja pikaruokapaikkoja tyydyttämään nuorekkaan asiakaskunnan kulinaristiset tarpeet.

Shoppailut shoppailtuamme siirryimme radan toiselle puolelle Yoyogi-puistoon, josta yritimme bongailla netistä tuttuja Elviksiä, mutta turhaan. Liikennevaloissa bongasimme kuitenkin muutaman. Paikallinen Elvis-jengi esiintyy kuulemma puistossa aina sunnuntaisin.




Puisto tarjoaa mukavan rauhoittumispaikan Takeshita-dorin vilskeen jälkeen, ja sitä halkoo useita leveitä hiekkateitä. Kiinnitimme huomiota myös siihen, ettemme olleet missään päin Tokiota nähneet yhtä paljon länkkäreitä samassa paikassa kuin kyseisessä puistossa. Puiston melkein kaikki polut johtavat Meiji-temppelin luokse. Kyseinen temppeli (tai virallisemmin kai pyhättö) on perustettu Meiji-keisarille ja hänen vaimolleen 1920-luvulla. Kyseiset hallitsijat kun kuulemma tykkäsivät vaellella puistossa.

Pyhätössä oli ilmeisesti samaan aikaan häät menossa, sillä osuimme suoraan morsiamen valokuvaukseen. Ilmeisen iloinen morsian antoi vapaasti kuvata omaa valmistautumistaan. Kuten muistakin Shinto-pyhätöistä, löytyy myös Meijistä oma paikkansa vierailijoiden toivomuksille. Mukaan oli listattu myös joitain toiveehdotuksia mikäli ei satu keksimään mitään, listassa oli esimerkiksi liikenneturvallisuus ja maailmanrauha.





Siirryimme Harajukusta vielä kerran vilkaisemaan Akihabaran kameratarjontaa. Viimeinkin tärppäsi. Ostin itselleni erittäin edullisesti Sony-videokameran, mallia HDR-CX7 (niille joita sattuu kiinnostamaan), hintaan 88 000 jeniä. Suomen oravannahoissa se tekee kuta kuinkin 520 €. Täytyy katsoa, koska saadaan myös videokuvaa mukaan tähän blogiin :)